Kiviaineksen louhinta kalliosta tai soramontun kaivaminen harjuun eivät kuulosta ekosysteemipalvelujen kestävältä hyödyntämiseltä. Ekosysteemipalveluthan ovat luonnon tarjoamia hyötyjä meille ihmiselle. Ne voivat olla tuotantopalveluja (esim. raakapuu, luonnonmarjat jne.), säätelypalveluja (puhdas vesi, tulvien ehkäisy jne.) tai virkistyspalveluja (luonnossa ulkoilu, luonnon positiiviset terveysvaikutukset jne.).

 

Ekosysteemipalvelujen merkitystä yritysten ja koko yhteiskunnan toiminnalle ei useimmiten hahmoteta, koska me voimme nauttia näistä hyödyistä ilmaiseksi ja siksi ne tuntuvat meistä itsestään selviltä. Olemme tottuneet esimerkiksi puhtaaseen ilmaan ja veteen, eikä tulvistakaan tarvitse huolehtia, ellei juuri satu asumaan tulvivan joen rannalla.

 

Toisin on monissa muissa maissa. Kiinan ilmansaasteet, Floridan vesipula tai Pakistanin tuhotulvat aiheuttavat merkittävää haittaa ihmisten terveydelle ja satojen miljoonien eurojen kustannuksia yrityksille ja yhteiskunnalle. Puiden kaataminen ja soiden kuivaaminen jokien valuma-alueilla ovat, yhdessä ilmastonmuutoksen aiheuttamien lisääntyneiden sateiden kanssa, kärjistäneet Pakistanin tulvahuippuja ennen näkemättömästi. Pahimmillaan jopa miljoonan ihmisen on täytynyt hylätä kotinsa ja toimeentulonsa. Tällöin tulvasta aiheutuneet vahingot voivat olla monisatakertaiset kaadetuista puista saatuun rahalliseen hyötyyn verrattuna.

 

Suomalainen kiviaines luo hyvinvointia. Kiviaines on myös välttämätöntä yhteiskunnan perustoimintojen rakentamiseksi. Ilman teitä, satamia tai kaupunkeja ei modernia Suomea olisi olemassa. Kiviaines on meille yhtä tärkeä kuin ekosysteemipalvelutkin, ellemme halua palata takaisin agraariseen aikaan.

 

Perinteisesti teollinen toiminta ja ekosysteemipalvelujen sekä luonnon monimuotoisuuden suojelu on nähty toistensa vastakohtina. Näkemys saattaa toisaalta heijastella enemmänkin suomalaista vastakkain asettelun keskustelukulttuuria kuin nykypäivän todellisuutta. Kyllä nykyään teollisuudessa ja kiviaineksen louhinnassa on mahdollista ottaa huomioon myös ekosysteemipalvelut ja luonnon monimuotoisuus. Tämä riippuu ennen kaikkea yritysten tahdosta ja sen ymmärtämisestä, että toimivat ekosysteemipalvelut ovat elintärkeitä myös yrityksille.

 

Ruduksen Lumo-ohjelma ja NCC:n Kielo-hanke ovat erinomaisia esimerkkejä, miten luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelujen säilyminen voidaan ottaa huomioon kiviainestoiminnan aikana ja sen loputtua. Yritysten hankkeissa on esimerkiksi rakennettu törmäpääskyille pesäseinämiä, viitasammakoille kutulampia, lahopuusta riippuville hyönteisille ja sienille lahopuuvalleja, luonnonniittyjä perhosille, jne.

 

Osuvasti uuden ajattelun on kiteyttänyt Ruduksen toimitusjohtaja Lauri Kivekäs toteamalla: ”Luonto on toimipisteissämme monimuotoisuuden kannalta arvokkaampi toiminnan päättyessä kuin sen alkaessa.”

Ketosirkka-hanke_Rudus1

Hyvinkään Suomiehen sorakuopan jälkihoitoa kesällä 2015 yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:n Ketosirkka-hankkeen kanssa. Maisematyöntekijät kylvävät paahdeketoa. Kuvaaja Riku Lumiaro.

 

Luonnon ja ekosysteemipalvelujen huomioonotto yritystoiminnassa ei aina merkitse kustannusten kasvamista. Se voi tuoda myös säästöjä tai jopa uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia. Esimerkiksi soramontun uudelleen metsitys männyntaimilla maksaa 20 000 euroa hehtaarilta, ja huonolla onnella istutukset voidaan joutua uusimaan useampaan kertaan. Paahteisen luonnonniityn rakentaminen, yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa, on halvempaa ja samalla luodaan uhanalaisille paahdelajeille uusi elinympäristö.

 

Kituvan ja huonosti kasvavan taimikon sijaan on syntynyt tilanne, josta kaikki hyötyvät: niin luonto, paikalliset ihmiset ja toimijat alueen virkistys- ja luontoarvojen takia – kuin yritys, hallinto ja yhteiskunta pienempien kustannusten ja harvempien valitusten johdosta. Edelliset esimerkit osoittavat, että mikäli vain tahtoa ja osaamista löytyy, voidaan suomalaisen kiviaineksen tuotannossa huomioida myös luontoarvot ja paikalliset ihmiset.

 

Suomiehen sorakuopalla kasvaa jo ennestään monipuolinen paahdeketolajisto. Etualalla komeasti kukkii täplähelokki. Kuvaaja Riku Lumiaro.

Suomiehen sorakuopalla kasvaa jo ennestään monipuolinen paahdeketolajisto. Etualalla komeasti kukkii täplähelokki. Kuvaaja Riku Lumiaro.

 

 

Riku Lumiaro
Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija
Suomen ympäristökeskus SYKE

 

Jaa SomessaShare on Reddit0Share on Tumblr0Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn18Share on Google+0Share on Facebook32